Food Film Menu 2020 voittajaelokuva Sloveniasta

15.09.2020

Food Film Menu on European Region of Gastronomy -alueiden (14 aluetta) lyhytelokuvakilpailu, jolla innostetaan elokuvantekijöitä ja harrastajia kuvaamaan oman alueensa ruokakulttuuria. Kilpailuun osallistuvien lyhytelokuvien toivotaan lisäävän tietoisuutta muun muassa ruokakulttuurin tärkeästä roolista osana yhteiskunnan hyvinvointia ja kestävää kehitystä. 

Food Film Menu -kilpailussa oli tänä vuonna seitsemän kategoriaa: Euroopan ruokamaakunnat eli European Region of Gastronomy -alueet, Euroopan nuoret kokit, ruokaan liittyvät matkailijakokemukset tai ruokalahjat European Region of Gastronomy -alueilta, historialliset ruokareitit, uudet ruokatrendit, ympäristö ja ruoka sekä ruoka ja YK:n kestävän kehitykset tavoitteet.

Kuopion alueen European Region of Gastronomy 2020-21 juhlavuoden avajaisissa pe 11.9. Kuopion Saanalla julkistettiin ERG-alueiden ja IGCAT -organisaation asiantuntijoiden valitsemat kolme parasta ruoka-aiheista lyhytelokuvaa. Food Film Menu -kilpailun voitto meni vuonna 2020 elokuvalle Levi Devžej Sloveniasta. Slovenia juhlii European Region of Gastronomy juhlavuotta vuonna 2021. Levi Devžej -voittoelokuvan voi katsoa täältä.  

Home of Nordic Flavours 2020 lyhytelokuva Norjan Trondheimista, joka on vuoden 2022 European Region of Gastronomy -alue, tuli kilpailussa toiseksi ja kolmanneksi sijoittui Mayonnaise, The Universal Sauce Menorcalta. Myös Menorca juhlii European Region of Gastronomy -tunnustusta vuonna 2022.

Kolme parasta vuoden 2020 Food Film Menu lyhytelokuvaa voit katsoa kokonaisuudessaan täältä.

Kuopion alueella on syksyllä 2020 käynnissä kahden eri ruoka-aiheisen lyhytelokuvan teko ja näin ollen Kuopion alue ja Suomi tulee olemaan vahvalla edustuksella mukana vuoden 2021 Food Film Menu -kilpailussa.

Lisätietoja Food Film Menu -kilpailusta löytyy täältä.

Ilmastoystävälliset ruokavalinnat vaalivat terveyttä

13.02.2020

Kasvisten käyttöä lisäämällä voi vaikuttaa ympäristön tilaan ja omaan terveyteensä.

Suomalaisen kuluttajan ilmastovaikutuksista noin 20 prosenttia aiheutuu ruoan kulutuksesta. Tutkijoiden mukaan ruoan ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 prosenttia ruokavaliota muuttamalla ja pitämällä huolta peltojen hiilivarastosta.

”Ilmastoystävällinen, ravitsemuksellisesti paras ruokavalio sisältää runsaasti juureksia ja muita kasviksia, palkokasveja, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljatuotteita, joita täydennetään maitotuotteilla, kananmunalla, kalalla ja lihalla. Vegaaniksi ei tarvitse ryhtyä”, painottaa ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonnan kehitysjohtaja Marita Suontausta Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.

Kasviksia kannattaa käyttää reilusti sellaisenaan, liharuokien jatkeena ja leivontaan. 

”Kasvikset sisältävät runsaasti terveyttä edistäviä flavonoideja. Lähellä tuotettujen kasvisten runsas käyttö on myös ympäristöteko. Kasvikset sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia ja niiden vaikutus ravinnepäästöihin on pieni.”

Huomio lihan määrään, alkuperään ja laatuun

Ruokavalion ilmastovaikutuksesta 45 prosenttia aiheutuu lihan ja lihatuotteiden kulutuksesta. Lihan kulutuksen vähentäminen on hyväksi ilmastolle ja oleellista suomalaisten terveydelle. Suurin osa suomalaisista saa ruokavaliostaan liikaa tyydyttyneitä rasvahappoja ja suolaa. Liikaa proteiinia saa 23% miehistä ja 15% naisista.

”Liharuokia on helppo muokata kasvispitoisemmiksi. Raastettuja juureksia voi lisätä jauhelihataikinaan tai -kastikkeeseen. Lihapadat saavat makua ja väriä kasviksista. Lihan osuus lautasella pienenee kuin vahingossa”, Suontausta vinkkaa.

Naudan hiilijalanjälki voi vaihdella 25-50 kilon välillä kypsää lihaa kohden.

”Hiilijalanjälkeen vaikuttaa eniten se, valitseeko kaupasta lypsykarjarotuista vai lihakarjarotuista naudanlihaa. Yhdistelmälihan päästöt ovat pienemmät, koska lehmästä saadaan sekä maitoa että lihaa.”

Lihan alkuperällä on merkitystä.

”Suomalainen naudanliha on hyvä valinta. Suomessa naudat syövät nurmea, eivät soijaa. Monivuotinen nurmipelto on hyvä hiilinielu”, Suontausta kertoo.

Pelkän naudan sijaan voi valita myös sika-nautaa tai broileria.

”Sian hiilijalanjälki on nautaa huomattavasti pienempi. Vielä hieman suurempi säästö saadaan, jos käytetään broilerinlihaa.”

Myös järvikalan käyttöä tulisi lisätä.

”Suomalaiset tuntevat hyvin kalan syönnin terveyshyödyt, mutta ilmastovaikutukset ovat vielä vieraampia. Erityisesti lahnan ja särjen käyttö on suositeltavaa. Niiden kannat ovat runsaat ja kalastaminen hidastaa vesistöjen rehevöitymistä”, Suontausta sanoo.

Lisätietoja:

Marita Suontausta
kehityspäällikkö, ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonta
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry
040 526 4619
marita.suontausta@maajakotitalousnaiset.fi

Tiedotteen luvut ovat RuokaMinimi-hankkeen loppuraportista (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja) ja Ilmastoviisas maatilayritys -julkaisusta (ProAgria Keskusten Liitto).

Seuraa