Kuluttajat arvostavat lähiruokaa

01.07.2020

Kuluttajat arvostavat omassa maakunnassa tuotettua lähiruokaa

Savolaisuus on makuasia –hanke teki sosiaalisessa mediassa kyselyn, kuinka lähiruokaa arvostetaan tällä hetkellä maakunnassamme. Tulokset olivat positiivisia, mutta parannettavaa löytyy muun muassa lähituotteiden saavutettavuuden ja löydettävyyden kanssa. Työnsarkaa siis riittää alkutuottajien esille nostamisessa sekä tuotteiden esillepanossa niin päivittäistavarakaupoissa, tukuissa kuin myös ravintoloissakin.

OSTOPÄÄTÖS

Lähes 70 %:lle vastaajista oli tärkeää tai hyvin tärkeää, että kulutettu ruoka on tuotettu omassa maakunnassa. Suurimmalle osalle tärkeintä oli kuitenkin se, että ruoka on ylipäätänsä tuotettu kotimaassa ja se on laadukasta ja tuoretta. Lähellä tuotettu vaihtoehto valittiin kuitenkin yli kolme kertaa useammin kuin esimerkiksi luomuna tuotettu. Vastaajat olivat myös hyvin hintatietoisia ja heistä lähes puolet arvostavat kohtuuhintaisia vaihtoehtoja, kun taas tuotteen brändillä ei ole juurikaan merkitystä. Vastaajista 95% ostaa jo omassa maakunnassa tuotettua ruokaa, koska haluavat tukea pientuottajia ja arvostavat lähituotteiden tuoreutta, makua, puhtautta sekä tuotteen jäljitettävyyttä.

SAAVUTETTAVUUS

Suurin osa ostaa lähituotteet päivittäistavarakaupoista, kauppatorilta ja kauppahallista, mutta paikallisia Reko -rinkejä osaa hyödyntää jo lähes 25% vastaajista. 64% vastaajista kertoi, että he ostaisivat lähiruokaa enemmän, jos se olisi merkitty selkeämmin kaupoissa ja ravintoloiden menuissa ja se olisi ylipäätänsä helpommin löydettävissä. 40% toivoi sen olevan hieman edullisempaa ja 30% toivoi lähiruokatoreja muuallekin kuin keskustoihin.

VASTUULLINEN VALINTA

Kuluttajat haluavat tukea valitsemillaan lähituotteilla maakunnan työllisyyttä, elinvoimaisuutta, omavaraisuuden säilymistä ja edistää ruokakulttuurin ja perinteiden säilymistä. 75% pitää lähiruokaa myös vastuullisena valintana.

On hienoa huomata, kuinka lähellä tuotettua ruokaa arvostetaan ja sen käytön vaikutuksia oman maakunnan elinvoimaisuuteen ymmärretään myös laajemmin. Lähituotteet voivat olla joskus hieman arvokkaampia, mutta usein rahalle saa myös enemmän vastinetta maun, laadun ja tuoreuden kautta, jolloin ruokahävikkiäkin syntyy vähemmän.

Savolaisuus on makuasia -hankkeen teema on osallistaminen. Hankkeen toimenpiteet jakautuvat neljään (4) työpakettiin, jotka toteutetaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja tuottajien kanssa. Tutustu hankkeeseen: https://portal.savonia.fi/amk/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/projekti-ja-hanketoiminta/projektit-ja-hankkeet?id=1258

Lisätietoja:

Hannaleena Uhlbäck-Ropponen
p. 044 785 5580
hannaleena.uhlback-ropponen (at) savonia.fi
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan asiantuntija (projektipäällikkö)

Ilmastoystävälliset ruokavalinnat vaalivat terveyttä

13.02.2020

Kasvisten käyttöä lisäämällä voi vaikuttaa ympäristön tilaan ja omaan terveyteensä.

Suomalaisen kuluttajan ilmastovaikutuksista noin 20 prosenttia aiheutuu ruoan kulutuksesta. Tutkijoiden mukaan ruoan ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 prosenttia ruokavaliota muuttamalla ja pitämällä huolta peltojen hiilivarastosta.

”Ilmastoystävällinen, ravitsemuksellisesti paras ruokavalio sisältää runsaasti juureksia ja muita kasviksia, palkokasveja, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljatuotteita, joita täydennetään maitotuotteilla, kananmunalla, kalalla ja lihalla. Vegaaniksi ei tarvitse ryhtyä”, painottaa ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonnan kehitysjohtaja Marita Suontausta Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.

Kasviksia kannattaa käyttää reilusti sellaisenaan, liharuokien jatkeena ja leivontaan. 

”Kasvikset sisältävät runsaasti terveyttä edistäviä flavonoideja. Lähellä tuotettujen kasvisten runsas käyttö on myös ympäristöteko. Kasvikset sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia ja niiden vaikutus ravinnepäästöihin on pieni.”

Huomio lihan määrään, alkuperään ja laatuun

Ruokavalion ilmastovaikutuksesta 45 prosenttia aiheutuu lihan ja lihatuotteiden kulutuksesta. Lihan kulutuksen vähentäminen on hyväksi ilmastolle ja oleellista suomalaisten terveydelle. Suurin osa suomalaisista saa ruokavaliostaan liikaa tyydyttyneitä rasvahappoja ja suolaa. Liikaa proteiinia saa 23% miehistä ja 15% naisista.

”Liharuokia on helppo muokata kasvispitoisemmiksi. Raastettuja juureksia voi lisätä jauhelihataikinaan tai -kastikkeeseen. Lihapadat saavat makua ja väriä kasviksista. Lihan osuus lautasella pienenee kuin vahingossa”, Suontausta vinkkaa.

Naudan hiilijalanjälki voi vaihdella 25-50 kilon välillä kypsää lihaa kohden.

”Hiilijalanjälkeen vaikuttaa eniten se, valitseeko kaupasta lypsykarjarotuista vai lihakarjarotuista naudanlihaa. Yhdistelmälihan päästöt ovat pienemmät, koska lehmästä saadaan sekä maitoa että lihaa.”

Lihan alkuperällä on merkitystä.

”Suomalainen naudanliha on hyvä valinta. Suomessa naudat syövät nurmea, eivät soijaa. Monivuotinen nurmipelto on hyvä hiilinielu”, Suontausta kertoo.

Pelkän naudan sijaan voi valita myös sika-nautaa tai broileria.

”Sian hiilijalanjälki on nautaa huomattavasti pienempi. Vielä hieman suurempi säästö saadaan, jos käytetään broilerinlihaa.”

Myös järvikalan käyttöä tulisi lisätä.

”Suomalaiset tuntevat hyvin kalan syönnin terveyshyödyt, mutta ilmastovaikutukset ovat vielä vieraampia. Erityisesti lahnan ja särjen käyttö on suositeltavaa. Niiden kannat ovat runsaat ja kalastaminen hidastaa vesistöjen rehevöitymistä”, Suontausta sanoo.

Lisätietoja:

Marita Suontausta
kehityspäällikkö, ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonta
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry
040 526 4619
marita.suontausta@maajakotitalousnaiset.fi

Tiedotteen luvut ovat RuokaMinimi-hankkeen loppuraportista (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja) ja Ilmastoviisas maatilayritys -julkaisusta (ProAgria Keskusten Liitto).

Seuraa