Juhlavuosi jatkuu vuodelle 2021!

02.04.2020
MEDIATIEDOTE: JULKAISUVAPAA 2.4.2020 
European Region of Gastronomy Kuopio Region 2020-21 

Pohjois-Savon juhlavuosi Euroopan ruokamaakuntana jatkuu vuodelle 2021!

Kuopion seutu ja Pohjois-Savon maakunta ovat saaneet arvostetun European Region of Gastronomy Kuopio 2020 -tunnustuksen. Vallitsevan tilanteen hämmentäessä matkailuliiketoimintaa ympäri maailman on tunnustuksen myöntänyt IGCAT –verkosto virallistanut Pohjois-Savon juhlavuoden jatkuvaksi vuodelle 2021.  
  • Kuopion alueen Gastronomisen juhlavuoden aloitus siirtyy näillä näkymin kesäkuulta 2020 syksyyn koronaviruksen vuoksi. IGCAT:in hallitus teki maaliskuun lopussa päätöksen, että Kuopion alueen virallinen Euroopan Gastronominen Juhlavuosi saa uuden logon (2020-2021) ja virallisen jatkon vuodelle 2021. Meille tällä on todella iso merkitys: kesäkauden tapahtumasisällöt ja tuore, lähellä tuotettu ruoka ovat juhlavuoden ydin. Tämän päätöksen myötä pystymme rakentamaan yhdessä yritysten kanssa herkullisen ohjelmallisen kattauksen juhlavuodelle.  - Ilona Sares, Kansainvälisen toiminnan johtaja, Itä-Suomen ProAgria & Maa- ja kotitalousnaiset. 

Käytännössä juhlavuoden jatkuminen tarkoittaa sitä, että suurin osa suunnitelluista tapahtumista siirtyvät ajallisesti hieman eteenpäin tai kokonaan vuodelle 2021. Tämän vuoden kesäkuulle kaavaillut ERG -avajaisjuhlallisuudet kansainvälisine seminaareineen juhlitaan syyskuussa, ja esimerkiksi alkukesän villiruokafestivaalit herkutellaan seuraavan vuoden hortasadosta. Juhlavuoden teemaviikoillekin tulossa olevat uudenlaiset ruokamatkailutuotteet saavat näin ollen lisää pilotointi- ja markkinointiaikaa kotimaisia ja kansainvälisiäkin matkailijoita ajatellen. Juhlavuosi ja ERG -tunnustus ovat yksi askel pitkäjänteisessä aluekehitystyössä kohti kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettua Pohjois-Savon ruokamaakuntaa sekä houkuttelevaa ruokamatkailun kohdetta. 

  • Tuotantojen painopiste siirtyy enemmän vuodelle 2021. Tällä hetkellä olemme vielä kesän yleisötapahtumien 2020 suhteen odottavalla kannalla. Ruokamatkasisältöjen kehittäminen sen sijaan jatkuu normaalisti ja kesälle 2020 tehdään palvelujen pilotointia, mikäli tilanne sen sallii. - Taina Laitinen, Tuottaja ja tapahtumakoordinaattori, Itä-Suomen ProAgria & Maa- ja kotitalousnaiset 

ERG-kauden aikana mukana oleville yrityksille tarjotaan palveluita ruokamatkailijoita houkuttelevan liiketoiminnan kehittämiseen, mm. koulutuksen, sparrauksen ja yhdessä tekemisen muodossa. Yrityksille suunnattu koulutus ja kehitystyö jatkuvat vuonna 2020 normaalisti, mutta kevään koulutukset siirtyvät etäyhteyksien kautta toteutettavaksi. 

  • Suurin osa kevään tapaamisista on siirretty verkkoon tai kalenteroitu tarpeen vaatiessa kohti syksyä. Myös paikallisille ryhmille kohdennettuja tapahtumia, kuten lapsille, nuorille sekä iäkkäämmille suunniteltua toimintaa painotetaan kesän jälkeisiin hetkiin. –Henna Lehikoinen, TKI-asiantuntija, projektipäällikkö, Savonia AMK. 

INFO: European Region of Gastronomy -tunnustus 

IGCAT-verkosto on eurooppalaisten alueiden yhteistyöverkosto, joka edistää monialaista yhteistyötä ruokakulttuurin, matkailun, kaupunkikulttuurin ja taiteen alueilla. Kyseessä on osaamisverkosto, jossa paitsi tutkitaan ajankohtaisia ruokakulttuuriin ja siihen liittyvän matkailun ilmiöitä, myös edistetään alueiden tunnettuutta ja aluetaloutta. Verkostolta voidaan hakea European Region of Gastronomy -statusta, joka myönnetään alueille vuodeksi kerrallaan.  

European Region of Gastronomy -statusta voidaan verrata esimerkiksi tunnetumpaan kulttuu­ripääkaupunki -titteliin sillä erotuksella, että tunnustus kehittää monipuolisesti kulttuurin ohella gastronomian sekä ruoan ympärille kietoutuvia tapahtumia, maataloutta, koulutusta ja yrittäjyyttä. Tunnustus on askel kohti kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettua Pohjois-Savon ruokamaakuntaa sekä houkuttelevaa ruokamatkailun kohdetta. European Region of Gastronomy -tunnustus painottaa vastuullisuutta, lähiruoan käyttöä, paikallista kulttuuria sekä pienten ja keskisuurten yritysten välistä yhteistyötä. 

European Region of Gastronomy Kuopio 2020 toteutuu Itä-Suomen ProAgrian & Maa- ja kotitalousnaisten, Kuopion kaupungin sekä Savonia-ammattikorkea­koulun hankeyhteistyönä. Mukana on yli 70 yritystä, tapahtuma­toimijaa, oppilaitosta ja kehittämisorganisaatiota koko maakunnan alueelta. Myönnetty status tuo alueelle näkyvyyttä, arvostusta sekä ennen kaikkea uutta liiketoimintaa, uusia matkailijavirtoja ja uusia tapahtumia. 

Lisätiedot: 

» tastesavo.fi   

» igcat.org   

» europeanregionofgastronomy.org 

Ilmastoystävälliset ruokavalinnat vaalivat terveyttä

13.02.2020

Kasvisten käyttöä lisäämällä voi vaikuttaa ympäristön tilaan ja omaan terveyteensä.

Suomalaisen kuluttajan ilmastovaikutuksista noin 20 prosenttia aiheutuu ruoan kulutuksesta. Tutkijoiden mukaan ruoan ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 prosenttia ruokavaliota muuttamalla ja pitämällä huolta peltojen hiilivarastosta.

”Ilmastoystävällinen, ravitsemuksellisesti paras ruokavalio sisältää runsaasti juureksia ja muita kasviksia, palkokasveja, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljatuotteita, joita täydennetään maitotuotteilla, kananmunalla, kalalla ja lihalla. Vegaaniksi ei tarvitse ryhtyä”, painottaa ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonnan kehitysjohtaja Marita Suontausta Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.

Kasviksia kannattaa käyttää reilusti sellaisenaan, liharuokien jatkeena ja leivontaan. 

”Kasvikset sisältävät runsaasti terveyttä edistäviä flavonoideja. Lähellä tuotettujen kasvisten runsas käyttö on myös ympäristöteko. Kasvikset sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia ja niiden vaikutus ravinnepäästöihin on pieni.”

Huomio lihan määrään, alkuperään ja laatuun

Ruokavalion ilmastovaikutuksesta 45 prosenttia aiheutuu lihan ja lihatuotteiden kulutuksesta. Lihan kulutuksen vähentäminen on hyväksi ilmastolle ja oleellista suomalaisten terveydelle. Suurin osa suomalaisista saa ruokavaliostaan liikaa tyydyttyneitä rasvahappoja ja suolaa. Liikaa proteiinia saa 23% miehistä ja 15% naisista.

”Liharuokia on helppo muokata kasvispitoisemmiksi. Raastettuja juureksia voi lisätä jauhelihataikinaan tai -kastikkeeseen. Lihapadat saavat makua ja väriä kasviksista. Lihan osuus lautasella pienenee kuin vahingossa”, Suontausta vinkkaa.

Naudan hiilijalanjälki voi vaihdella 25-50 kilon välillä kypsää lihaa kohden.

”Hiilijalanjälkeen vaikuttaa eniten se, valitseeko kaupasta lypsykarjarotuista vai lihakarjarotuista naudanlihaa. Yhdistelmälihan päästöt ovat pienemmät, koska lehmästä saadaan sekä maitoa että lihaa.”

Lihan alkuperällä on merkitystä.

”Suomalainen naudanliha on hyvä valinta. Suomessa naudat syövät nurmea, eivät soijaa. Monivuotinen nurmipelto on hyvä hiilinielu”, Suontausta kertoo.

Pelkän naudan sijaan voi valita myös sika-nautaa tai broileria.

”Sian hiilijalanjälki on nautaa huomattavasti pienempi. Vielä hieman suurempi säästö saadaan, jos käytetään broilerinlihaa.”

Myös järvikalan käyttöä tulisi lisätä.

”Suomalaiset tuntevat hyvin kalan syönnin terveyshyödyt, mutta ilmastovaikutukset ovat vielä vieraampia. Erityisesti lahnan ja särjen käyttö on suositeltavaa. Niiden kannat ovat runsaat ja kalastaminen hidastaa vesistöjen rehevöitymistä”, Suontausta sanoo.

Lisätietoja:

Marita Suontausta
kehityspäällikkö, ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonta
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry
040 526 4619
marita.suontausta@maajakotitalousnaiset.fi

Tiedotteen luvut ovat RuokaMinimi-hankkeen loppuraportista (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja) ja Ilmastoviisas maatilayritys -julkaisusta (ProAgria Keskusten Liitto).

Seuraa